Purkinpohjat, luku I

Lukuisissa blogeissa on ajan mittaan ollut koosteita kosmetiikkatuotteista, jotka on käytetty viimeiseen pisaraan saakka. Jos laatikoiden uumenissa majailee valmiiksi jo jemmoja ja tuotteiden kirjo erityisesti näin kevään kynnyksellä saa täydennystä lähes ajattelun voimalla, on paikallaan saada niitä purkinpohjia tyhjiksi. Itselleni yksinkertaisin tapa oli ottaa osittainkäytetyt purkit ja purnukat esille ja suoda niille vielä joko mahdollisuus näyttää kyntensä tai haikailevin sormin sivellä viimeiset rippeet. Tämä on valaiseva projekti, sillä tyhjentyneiden pullojen määrästä voi nähdä kuinka paljon kosmetiikan muovijätettä oikeasti syntyykään ja uskotella, että kaappeihin tulee sama määrä lisää tyhjää tilaa. Tämän alustuksen saattelemana Purkinpohjat -osioni ensimmäinen luku koostuu helmikuussa loppuunpuristelluista tuotteista. Seuraavassa kuvasatoa:

Ei-niin-kosmetiikka
Pronaxen, jokaiselle lapsiperheelle varmasti tuttu pelastus. Ei varsinaisesti kosme-sektoria, mutta kaukaa hakien tämä on monelle äidille ja isälle varmasti yksi tehokkaimmista anti-ageing tuotteista paremmin nukuttujen yöunien vuoksi. Kyseessä on siis kipu- ja kuumelääke :) Suomalaisen Piiloset -nimisen valmistajan Bio Soak piilarineste on jäänne kuukausilinssien ajoilta, mutta nyt tiputtelin viimeiset pisarat putsaukseen. Nämä hoitonesteet on kehitetty yhteistyössä Allergia- ja Astmaliiton kanssa, joten ne sopivat myös herkkäsilmäisille. Magnesium on myös kotimaisen Terveyskaistan tuotantoa, vakiopurnukka hyvin ja nopeasti imeytyvässä sitraattimuodossa. Oksidiversio sitoo vatsahappoja ja vasta tämän sidoksen purkauduttua se alkaa imeytyä. Katsokaas onko teidän purkkinne sisältö sitraattia vai oksidia..?

Sampoota äidille ja lapsille
Omaani olen kehunut jo aiemmin ja totean edelleen, että kyseinen tuote hoitoaineineen on omille pitkille hiuksilleni erittäin hyväksi. Hyvin puhdistava, eikä jätä hiuksiin jäämiä tai lähmäisyyttä. Tätä Cutrinin Premium-sarjan anti-age sampoota sekä hoitsikkaa majailee aina pienemmät pullot matkustusta varten ja isojen (500ml) pumppupullojen tilauksen ilmoitan luottokampaajalleni hyvissä ajoin ennen edellisten loppumista. Pakkotuote siis omassa hyllyssäni. Lasten 2in1 sampoo on suomalaista tekoa oleva XZ Risto Räppääjä, jossa on käyttäjiin vetoava etiketti, mukavan helpostiaukeava korkki myös nuoremmalle vaahdottajalle sekä colan tuoksu, joka kysyttyjen käyttäjäkokemusten perusteella on mieleinen. Vaahtoaa kohtuullisesti. Useampi tyhjennetty pullo kertonee omaa kieltänsä ja mikä parasta, löytyy ihan marketista kauppamatkalla parilla-kolmella eurolla.

Kasvojen ja vartalon puhdistus
L'Orealin puhdistusmaito oli jäänyt jemmautumaan kaapin perälle todella pitkäksi aikaa, mutta tovi sitten otin sen kakkosputsariksi (no okei, myönnetään että vasta kolmannelle varasijalle...) ja sinnikkyydellä kulutin sen lopulta loppuun. Ei itselle se mieleisin koostumus, sillä en ole puhdistusmaitojen suurkuluttaja. Itse en jää kaipaamaan, mutta toimii kyllä tuotteena ihan hyvin. Tanakkaan silmämeikkiin joskus kokeilleena tehot loppuivat, mutta sitä varten on onneksi muita aineita. Riittoisa, loppuajasta tuntui jopa liiankin :) Toinen putsari on Neutrogenalta ja jo enemmän omaan kätöseen tarttuvampi tapaus. Pieniä ihoa kuorivia mikrorakeita sisältävä blackhead eliminating -puhdistusaine virkistää talven nahjustamaa ihoa, mutta ei silti ole liian rajua tavaraa. Öljypuhdistusten lisänä omalle iholleni oikein sopivaa vaihtelua. Omani ostin apteekista, mutta näitä saa myös marketeista. Vartalonpesutuotteista ahkerimmalle käytölle oli selkeästi päässyt I love... Cosmetics -sarjan ihanalta tuoksuva kuoriva suihkugeeli, jossa tuoksuvat vadelma ja karhunvatukka. Pidin koostumuksesta sekä väristä, joka luo ajatuksen oikeasti survotuista marjoista. Valmistajan ilmaisu shower smoothie kyllä kuvastaa tätä oivallisesti! Samantuoksuinen 500ml:n suihkusaippuapullo tyhjeni joku tovi sitten. Pullojen ulkoasu on muuttunut tästä vanhanmallisesta versiosta jo uudemmaksi.

                                                                                         Carmelin kuva täältä

Meikki- ja hoitotuotteet

Viimeisessä nipussa haikailutuotteena Make Up Storen poskipuna Carmel, jota ei varmaan enää edes valmisteta! (Pikainen nettivälitteinen tarkistus auttoi huomaamaan, että länsinaapurista ainakin tätä saa vielä tilattua.) Iholleni kaunis huomaamattoman hento raikastussävy, vastaavaa sävyä etsiskelen. Taannoin mainitsinkin, että jos joku tuote on mieleinen, sen asema vahvistuu aktiivikäytössä enkä siis omista esimerkiksi kymmentä erisävyistä poskipunaa. Tähän vahvana vaikuttimena lienee se, etten työskentele kosmetiikan parissa, vaan hankinnat kumpuavat vain omasta kiinnostuksesta. Bepanthen ei varmaan myöskään esittelyjä kaipaa, sillä se on tuhannen ja yhden ongelman ihmevoide. Moni pistää huuliinsa, kuiviin kantapäihin, pikkurikamiin, vauvan peppuun. Kohteita on lukemattomia. Ystävät tietävätkin, että itse en ihan ensitilassa huuliini tätä levittele, koska sen tuoksu tuo minulle vahvan mielleyhtymän lasten vauva-ajasta ja voiteen senhetkisestä sijoituskohteesta. Mutta moneen muuhun tämä taikavoide kyllä minullekin sopii. Ja niistä vauvavuosista on meillä jo sen verran aikaa, että alan pikkuhiljaa päästä omasta fiksaatiostanikin eroon. BeautyLashin ripsiseerumiesittelystä on tovi aikaa ja putkilo on tyhjentynyt, uutta postausta on siis piakkoin tulossa!

Jos saatte samanlaisia Purkinpohja-postauksia aikaiseksi kynsilakkapulloista niin kertokaa ihmeessä kaikelle kansalle ja vinkatkaa minulle :). Luulenpa vain, että niitä tulee varsin harvakseltaan...

Kaikki tuotteet ovat itse ostamiani.

Koulun kivilattiat

Lakkauspalvelusta hyvää päivää! 

Ystävien kynsiä on aina mukava päästä lakkaamaan, koska se on ihan toisenlaista harjoitusta siveltimen käyttöön kuin tutut liikkeet omille keratiinilärpyköille. Lakkaaminen on siinä mielessä armollisempi rohkeillekin ratkaisuille kuin vaikka hiustenleikkuu, että näillä ei tarvitse kulkea montaa viikkoa hanskat kädessä, jos sattuu olemaan itselle vähän vaihtoehtoisempi lakkaus tai väri. "Lakkaa ihan mitä vaan. Tai ehkä niitä hienoja pilkkuja olis kiva saada." No niin, näillä matkaan.

Essien kevätsävy Parka Perfect on ihanainen ja kuvienottohetkellä se oli vielä kovin kovin uutukainen sävy, sillä olin ostanut lakan aivan juuri Stockmannilta, enkä ollut vielä sitä swatchannut tikulle saati itse sillä lakannut. Testaus tapahtui siis ulkopuolisissa kynsissä, mutta hyvinkäyttäytyvänä lakkana Parka Perfect suoriutui kyllä koeajosta tämän ohjaajan käsissä myös vieraassa maastossa. Ainoa kulmia kurttuun vetänyt tapahtuma oli jonkinasteinen kupliminen, mikä lienee johtunut liian nopeasta toisesta lakkakerroksesta. Allaoleva lakka oli siis oletettavasti vielä kosteaa. Kaunis harmaansininen sävy, jossa Essien tietyille lakoille tyypillistä shimmeriä joukossa.

Dottarilla naputellut pilkut asettuivat kivuttomasti kynsille, värisävyinä Essien Blanc, Make Up Storen Greta ja China Glazen Liquid Leather. 

Näistä tuli mieleeni joku takauma koulun kivilattian kuvioinneista. Tunnistaako kukaan muu samaa havaintoa?

Olenko koskaan kertonut tekstuurista..?

Osaankohan lakata vielä tavallisella lakalla?
Nyt on tullut pyöriteltyä sen verran noita tekstuureja käsissä, että tulevat varmasti kohta korvistakin jollakulla nämä kaunokaiset. Ymmärrän, että kaikki eivät näistä pidä ja lupaankin täten lakata seuraavaksi jo jollain muulla. Nyt vielä kuitenkin yhdet yönmustat sokerilakat, olkaa hyvä!

Syksyn IsaDoran uusista Sugar Crusheista testiin päässyt Black Crush sai näissä luonnoksissa roikkuneissa kynsissä ylleen koristeluja. Leimasin Make Up Storen Gretalla Konadin laatasta M73 kirjekuoria/neliöitä tai miksi noita nyt sanoisi ja huitaisin pari vapaan käden ranskistippiä. Jälleen note to myself: harjoittele ahkerammin vapaan käden piirtoja. Taso ei omaan silmäänkään vielä riitä saati muille kynsiholisteille. Vasemman käden nimettömässä on Emerald Crushia, koska se sointui pohjavärinsä perusteella huomaamattomaksi lisukkeeksi tummiin kynsiin. En vaan voi riittävästi kehua tuota ihanan karheaa sokerilakkaa, tuo musta väri on nyt jotenkin tosi koukuttava. Muissakaan ei ollut mitään vikaa, mutta tätä hillittyä hohdetta on vaan pakko tuijotella vähän väliä! Greta toimi oikein hyvin leimauksessa, vaikkakin kadotti holoefektinsä tekstuuria vasten näyttäen vain liki tavalliselta hopealta.

Ja mainittakoon nyt myös täällä, että Kynnenviilaaja viilaa nykyään myös Facebookissa, joten linkistä sisään ja hop hop tykkäämään ja jakamaan ilosanomaa omilla sivuillanne!