Mermaid's Dream ja Henley Regatta

Oi että kuumat kesäpäivät ovat olleet kuin tehtyjä minua varten! Toiset tuskailevat paahtavan auringon alla, kun mitään ei jaksa tehdä, mutta olen vain niin syntynyt kesänlapseksi. Katsokaa nyt tuotakin tämän kesän uutuustuuttia, minttua, miten sekin hikoilee! Äkkiä ehdin kuvata pohjalakatut kynnet sen kanssa, ennen kuin se katosi parempiin suihin. Minttu kuuluu ihan suosikkeihini yhdessä lakritsin kanssa ja olihan tässä aika paljon samaa sävyä kynsien kanssa.

Etusormessa ja pikkurillissä Deborah Lippmanin kaunokainen Mermaid's Dream, jossa on ihana vaaleanminttu pohja ja sinisiä glittereitä joukossa. Lakka on ihanan intensiivisen pigmenttinen, esimerkiksi kuvassa vieressä olevaan Butter Londonin Henley Regattaan verrattuna. Peittää ongelmitta kahdella kerroksella ja pinta jää hieman strukturoiduksi. Muissa kynsissä kolme kerrosta Seppälän Nails-sarjan mintunvihreää hologrammilakkaa numero 07. Sekään ei peitä kunnolla kuten näkyy ja muistin tämän ennen lakkailujen aloittamista. Väri oli kuitenkin niin sopiva, että korvaavan lakan puuttuessa (listalle!) tämä sai kelvata. Lakkojen kuivuminen kuumina ja ukkosen painostamina päivinä on oma taiteenlajinsa, jolle kynsiholistikaan ei voi muuta kuin laittaa tuuletinta hyrräämään tai sutia pikakuivattajaa entistä ahkerammin.

Henley Regatan mainitsinkin jo aiemmin. Se on kaikessa luiruudessaan vain niin taivaallisen ihanan värinen, että en voi kuvitella heittäväni sitä kierrätyslaatikkoon. Olen jotenkin heikkona tuollaisiin turkooseihin ja katsokaa nyt sen kimallusta! Samalla sain kaksi testaamattomien purkissa odottanutta lakkaa passelisti käyttöön. Merenneidon unelmaa ja muutenkin meriaiheista teemaa jatkamaan laitoin sointuvat strassit kuin helmiksi simpukasta kaivettuina aksenttikynsille. Ehkä pliisu valinta sanoo joku, mutta mukavan rauhallinen sanoo oma sisäinen ääneni. 

Toinen valinta olisi ollut tummansininen strassi tuosta Mermaid´s Dreamista noukittuna 

- kumman sinä olisit laittanut ?

Lapsi elementissään

Vuorossa kynsien kuviointia, jollaista ei voi keksiä kuin runsaalla mielikuvituksella varustettu lapsonen. Mutta tarkkaan hän tiesi, mitä haluaa ja värit sekä kuviot määritteli itse. Minä toimin vain ideoijan mielikuvituksen suorana jatkeena kynsille. Aiheena ovat siis Ninjagon neljä eri elementtiä tuli, sähkö, jää ja maa (juu, älkää kysykö miten sähkö ja jää ovat elementtejä, ne nyt vaan ovat). Peukaloon elementit ovat yhdistyneet pisteiksi vihreälle pohjalle, joka osaa hallita kaikkia elementtejä. Nimeltään tämä Ninjago-hahmo on kuulemma Lloyd Montgomery Garmadon. Nevöhööd :D

Aurora Borealis

Motivaatiomontun teksissäni sain kommenttiboksiin hyviä ehdotuksia uuden innon löytämiseksi, joista yksi tarttui heti haaviin; revontulet. Voi että nehän olisikin hienot tehdä, jos vain osaisi. Ja ei auttanut muu kuin ryhtyä kokeilemaan miten revontulet loimuaisivat kynsillä. Työstö on tehty huolella; pohjalla musta Liquid Leather, jonka päälle Lumenen Blue Staria öiseksi tähtitaivaaksi (kynnen kärjessä tämä näkyykin). Pitkällä ohuella siveltimellä käsi harjaantui taas pitkästä aikaa jonkin ajan kuluttua tunnistamaan liikkeen voimakkuuden ja suunnan. Kerrostamista ja häivyttämistä tarvittiin aika ahkerasti (lakat viimeisessä kuvassa), mutta koristelu oli kaikessa rauhallisuudessaan terapeuttista. Piirron aikana ei vain voi keskittyä mihinkään muuhun. Istuin, dippasin sivellintä ja piirsin. Lopulta revontulten loimu alkoi hahmottua ja olin hypellä innosta pitkin asuntoa! Mähän innostuin taas, jei! Valotus ei anna valitettavasti kuvissa kynsillä luonnossa näkyvää värin syvyyttä, ehkä aidoimmillaan värit ovat tummareunuksisessa kuvassa.

Revontulet kaipasivat minusta vielä pari yksinäistä mäntyä ja kelorunkoa huojumaan tummina illan hämärässä. 

revontulten jatkumo

 

Kiitos Pihla, sieltä se innostus taisi taas löytyä! 

Amarylliksen apu

Uskomatonta, mutta totta. Jos vain uskaltaa paljastaa itsensä ihan täysin, kahleet häviävät. Ainakin nyt koin tällaisen tunteen, kun olin juuri blogissa tuskaillut alkuvuoden olemattomien lakkausteni kanssa. Varoittamatta, täysin yllättäen minut valtasi selkeä visio katsoessani ison keittiönpöytämme päällä olevaa maljakkoa. It's now or never...

Amaryllis, ritarinkukkanakin tunnettu kaunokainen, joka on sulostuttanut joulujamme valkoisessa hunnussaan jo useamman vuoden ajan. The Must väri on meillä Valkoinen, siitä en vain taivu. Tuoksuhaitat minimissään verrattuna joihinkin toisiin joulukukkasiin ja kesto oikeasti hui-ke-a; tätä postausta kirjoitan lauantaina 18.1 ja kuvat ovat tältä päivältä! Ja toinen kukkavarsi menossa, ensimmäinen oli kukassaan jouluna.

Suurten kukkien puhdas valkea ja raikas vaaleanvihreä kummittelivat mielessä ja pohdin miten saisin ne kynsille. Päätin kaikessa yksinkertaisuudessaan heivata kukan sellaisenaan kynsille. Valkoiseksi valitsin Seppälän Nails Matt -sarjan Cotton Candyn, jolle kirjoitan tässä ja nyt erokirjeen:

Candy, yhteinen tiemme on lopussa. Tunnen sen nyt selvemmin kuin koskaan, et ole minulle se oikea. Löydät varmasti jonkun toisen, jonka kanssa voit jakaa yhteisen elämän riemut, joita minä en sinulle voi tarjota. Kun laitan sinut kirppislaatikkoon, päätökseni on sinetöity. Hyvästi.

Siis varsinaista kuraa. Miten minulla on ollut tämä lakka näin kauan? Enkö minä ole käyttänyt tätä lainkaan?? Ilmeisesti en, sillä tämän tikku tökötti testaamattomien purkissa - ja syystä. Lakka on häiritsevän ohutta. Kynsillä on neljä kerrosta, joka vasta riitti peittävyyteen. Olivat muuten ensimmäiset ja viimeiset kerrokset tällä lakalla, kiitti ja heippa. Kuivattelu kesti luonnollisesti kerrosten lisääntyessä pitkään ja päässä muhiva idea halusi jo pulpahtaa kynsille.

Vihreäksi amarylliksen keskustaksi tarvitsin hennonvihreää eli Wild n Mildin Wall Streetin. Valkoisella Artist -kynällä piirtelin "emejä" ja kullan (OPIn Oy-Another Polish Joke!) ja pronssin (Essencen Mister Rusty) sävyillä sujautin siitepölyä emien kärkiin. Essien Pure Pearlfection toi himmeää helmiäistä ja päätin vielä töpöttää vihreää uudelleen emien päälle, mutta ehkä sen olisi jo voinut jättää tekemättä. Ja emit nyt tulivat sieltä tännepäin, mutta tajusin sen vasta siitepölyä laittaessa, että metsään ehti mennä. No, annan tämänkin anteeksi itselleni :)

Kyllä tämä tästä, ihania ideoita sain myös Motivaatiomontun kommenttiboksiin, joista toteutan seuraavaksi yhden! Ihanaista viikonloppua uudet ja vanhat lukijani!

Night Sky

Kynnenviilaaja testiolosuhteissa. Sen seurauksena, että halusin välttämättä kokeilla, miten IsaDoran Peel off -aluslakka toimii Essien Help me Grow 'n(vaimikäseoli) päällä saan aikaiseksi Strömssit nro 2. Tai ainakin tässä on kuva-aineistoa:

 

 

Ehkäpä sille on siis syynsä, miksi aluslakka laitetaan puhtaalle kynnelle.. kurttua ja myttyä joka puolella, mutta olin koekaniinina, älkää te enää olko. En minäkään, opin kerrasta.

Tähtitaivaat ovat olleet nyt erittäin kauniita, mistä sain loistavan idean näihin nyt nähtäviin kynsiin. IsaDoran Night Sky muissa kynsissä pohjalla yhden kerroksen verran, joten kyllähän tämä aika ihanaa on..! Hopeanhohtoa syväntummansinisen lakan seassa, mikä antaa sille erilaista syvyyttä ja hehkua kuin peruscremenä. Aksenttikynsiksi tylsästi rakensin Seppälän Nails sarjan mattavalkoisen, joka peitti kahdella kerroksella, mutta kurttaantui alla tapahtuneen katastrofin ansiosta. Funky Sapphire syöksyi pelastamaan kurtut ja sinnehän nuo reunaa lukuunottamatta katosivat. Huijausta siis koko kynnet. Night Sky'n päällä sipaisu OPIn ihanaa Pirouette My Whistlea.. ihan rakkauslakka.

Näistä tuikkivista kynsistä voi hyvin kuvitella katselevansa tummaa tähtitaivasta kylmänä yönä. Sellainen yö oli ainakin meillä; kirkas, kuulas ja kylmä.
Joulun odotuspäivät mahtuvat jo yhden käden sormiin... :)

Copycat

Tämän lakkauksen taustalla lienee ollut korkeampia voimia. Telepatiaa ainakin, jollei muuta. Facebookin kynsipuolella on ollut pitkä aika sitten jo esillä hieno kuivamarmorointilakkaus, joka sai silloin jo mielenkiintoni, mutten saanut välittömästi inspiraatiota vastaavan tekemiseen. Joku tovi sitten ihanainen Kaisa julkaisi omat versionsa näistä kynsistä ja siitä innostuneena marssin päättäväisin askelin lakkalaatikolle ja aloin tutkimaan mahdollisia tarjokkaita. Tämä on tyyli, jota minäkin haluan kokeilla. Peittäviä pitäisi olla ja selkeästi toisistaan erottuvia lakkoja. Jotain tummasävyistä ehkä, mutta silti jotain blingiä joukkoon (harakka mikä harakka). Näillä mietteillä seisoin Alexini edessä.

Seppälän Nails Hologramin vihreä lakka ja Wild n Mildin mattamusta valikoituivat pariksi ja lisäglitteriä pursusi GT:n 3D Ice -lakasta. Sitten vaan pelottomasti hommiin, vaikken ollut moista tyyliä kertaakaan kokeillut ja päätin, että vaikka millaiset öklö-räpellykset saan aikaan niin julkaisen ne teille. Lisätään sitten vaikka Strömmssit-saldoa jos niikseen. Kuivamarmoroinnissa ei käytetä vettä, vaan kynnelle laitetaan reilu kerros märkää lakkaa, johon kuviot tehdään jollakin ohuella tikulla esim. dotting toolilla. Levitin reilun kerroksen vihreää hololakkaa ja runsaan raidan mustaa rinnalle. Tämän jälkeen sipaisin värien rajalle kerroksen GT:n glitteriä ja dottarilla aloin varovaisesti muodostelemaan erinäköisiä kuvioita kynsille. Sen verran ymmärsin ensikertalaisena, että mitään ylettömyyksiin tähtääviä tuotoksia ei ehkä kannattane heti haikailla. Koska kyseessä eivät olleet mitenkään säännölliset kynnet, oma hyväksymiskyky ei piiputtanut punaisella vaikka dottarin kanssa sainkin harjoitella kieputtelua.
Oppimista tapahtui myös työskentelyn edetessä: vihreä holo EI ollut riittävän peittävää yhdellä kerroksella. Helppo huomata heti yhden kynnen jälkeen. Kerrostusta kaksi kerrosta loppuihin kynsiin pohjalle tällä hololla ja sitten vasta kuivamamoroinnin pariin tuotti jo paljon peittävämmän ja miellyttävämmän tuloksen. Samoin mustan lakan määrän kanssa tuli vähän ylilyöntejä eräissä kynsissä, mutta tekemällähän sitä oppii.

 

Miksi siis lakkauksessa on ollut korkeampia voimia tai telepatiaa taustalla? No, verratkaapa tästä, lakkaukset ovat olleet kynsillämme samana päivänä. Kiitos Kaisa henkisestä tuesta (tiedostamattasi) lakkausten teon aikana.

Sinistä joulua!

Pikkujoulusesonki on alkanut, minkä voi havaita myös paikallislehden sivuille nousseesta uutisesta laukkuvarkaista baarissa.. Pitäkäähän siis tulevanakin viikonloppuna käsilaukuistanne visusti huolta. Minäkin suuntaan jo tämän vuoden toisiin pikkujouluihin tänään ja niiden kynsien alta täytyy siis postata nämä aiemmat tuotokset ihasteltavaksenne tai vihasteltavaksenne.

ChG:n Splish Splash on säihkyvän puhdas sininen shimmerlakka, jonka värin kuvailusta minulle tulee ensimmäisenä mieleen Katri Helena. Älkää kysykö miksi. Tai sitten Kaarina Suonperä, alias Rouva Sininen. Ehkä ymmärtänette syy-yhteyden. Levittyvyys hyvä, tasainen väri ja peittävyys saavutetaan kahdella kerroksella. Kelpuutan kynsilleni varmasti vielä toisenkin kerran. 

 

Laiska ja väsynyt kynnenlakkaaja ulkoilutti näitä ylläolevia kynsiä yli 500 kilometriä päivän aikana ja jatkoi koristeluja palattuaan lähtöpisteeseen 12 tunnin kuluttua. Senpä johdosta saatte nauttia kärkikulumasta lopuissa kuvissa, mutta yrittäkää jättää huomioimatta. Joulukuusien vihreyttä kuvaamaan dottailin IsaDoran Paradise Greenia, vahvaa vihreää ja peittävää, Seppälän Nailsin vihreää holoshimmeriä Hologram 07 sekä lumihiutaleiksi Essien Blancia.

Paradise Green ei suostunut yhteistyöhön, täysin väärä sävy tässä kuvassa.

 

Sitten vielä varsinaiseksi lumikiteiden kristallisävyksi kokeilin topperiksi vielä testaamatonta Essencen vaaleanroosaa glittertopperia Space Queen. Hyvin toimi ja kuivahtikin nopeasti.

 

 

Ehkä näistä tuli kuitenkin pakkasessa seonnut klovni eikä mitään lumihippusia..?

 Pikkujouluilkaahan turvallisesti ;)

 

Ystävänruudut

Kirsi palasi Wienistä tuliaisten kera! Minun pussukkaani olivat hypänneet kynnenkovettaja optisella valkaisijalla, punainen Essencen kynsilakka Fame Fatal sekä da-da-da-daaaa; löllöstampperi! Yes! Ilmeisesti olin sen verran ahkerasti manaillut leimauksieni toimimattomuutta, että tämä oli pistetty  korvan taakse.. :D Sormet syyhyten odotin, että pääsen testaamaan heti stampperia. Lakkasävyiksi valitsin testaamattomien purkista taas uusia lakkoja. Mukavaa, että sekin purkki alkaa vähenemään päin. OPIn violetinsävyiset lakat OPI INK. ja Dutch 'Ya Just Love OPI sointuivat kauniisti toisiinsa ja olikin jo aika saada kynsille jotain violetin sävyä. Peukalossa ja nimettömässä oleva INK on ihanan vahva violetti, jossa on sinipunaista shimmeriä mukavan paljon. Shimmer ei kuvista välity oikein hyvin, muistelen että tästä ostoksesta postatessani taisin pohtiakin, mitenköhän saan värit nousemaan kynsiä kuvatessa :) Kokoelma on vanha kuin taivas, vuodelta 2007 oleva Bright Nights on tämän perhe, mutta minulle vielä uusi tulokas.
Muissa kynsissä on liila Dutch 'Ya Just Love OPI. Se sisältää kultaisen-punaista shimmeriä ja on tuoreemmasta 2012 vuoden Hollanti-kokoelmasta. Hyväkäytöksinen ja nätisti levittyvä lakka, ei kupli eikä valu. Kaksi kerrosta kauniiseen peittävyyteen.

 

Leimaukseen pääsi siis koeajoon uutukainen mustavartinen löllöstampperi sekä ruudukkokuvio Pueenin laatasta numero 34. Leimauslakkana Seppälän Nails -sarjan hopeinen Metal-lakka, joka toimikin yllättävän hyvin. Omissa taidoissa eniten edelleen petraamisen varaa, mutta harjoitusta, harjoitusta!

 

Menikö nappiin?

Kynsimenetysviikko menossa.
Ja ärsytys sen mukainen. Jokainen kynsihörhöilijä tietää miltä tuntuu, kun menetys on väistämätön. Se tapahtuu kuin salama kirkkaalta taivaalta, tarttuu kynteen ilman mitään ennakkovaroituksia ja saa sydämen jättämään lyönnin tai pari väliin. Silmät kiinni ja reilu annos manailua kuorrutteeksi. Tarvittaessa myös tiukka puristus kynnestä, jos on sattunut oikein kunnolla. Kylmä, koho ja kompressi :) Sitten varovainen luomen raotus, josko uskaltaisi katsoa vahingot. Savun hälvettyä arvioidaan vahingot.

Omat kynteni saivat osumaa silkasta kiireestä ja siitä ärsyttävästä huolimattomuudesta, että päätin lähteä vain aluslakatuilla kynsillä töihin. Virhe, jonka pääsin todistamaan jo kotiovella. Nuorimmaiselta jäivät hanskat sisälle ja kun käännyin hakemaan niitä ja tartuin ulko-oveen kuului RÄKS! Vasemman keskisormen kynsi oli kuin giljotiiniin ajettu. Siinä se roikkui silpoutuneena irti koko tipin matkalta jääden reunastaan rimpuilemaan viimeisillä hengenvedoillaan. Ei mitään pelastusmahdollisuuksia liimalla tai millään muullakaan. Yksi joukoista oli poissa. Eikä juuri parempaa kohtaloa kokenut oikean käden etusormikaan, se napsahti autoon iloisen terävästi päästä taittuen. Onneksi kummallakaan kerralla pienet tai suuremmatkaan herkät korvat eivät olleet äänenkantaman päässä, koska siinä sitä taas oltaisiin naama helakanpunaisena selitelty päiväkodin tädille mistä näitä sanoja onkaan opittu! Niin että kyllä harmitti. Juuh. Nämä syksyn viileät säät ja kuiva ilma ovat tekemässä aikamoisia temppuja kynsille, nyt on viimeistään aktivoiduttava rasvauksen ja öljyämisen kanssa.

Tämän tunteenpurkauksen johdosta tulette ainakin jonkin tovin näkemään ankarasti lyhyemmiksi viilattuja kynsiä ja kuvia etupäässä oikeasta kädestä. Kumpikaan näistä käsistä nyt ei oikein edustava ole, mutta ei jäädä tuleen makaamaan.

Tein perusteellista lakkatutkimusta Kuopion Matkuksen Emotionissa viime viikolla. Myyjäneiti kävi nimittäin pariinkin otteeseen tarkastamassa mitähän kaikkea mahdan tunkea Korsin laukkuuni, sen verran kauan tunnuin viihtyvän yhdessä ja samassa paikassa :) Vietin nimittäin ale-laarin äärellä varmasti yli 20 minuuttia! Tarkastin netistä swatcheja, soitin blogiystävälle puhelun diilausta varten ja lopulta löysimme molemmille sopivat lakat. OPIn vanhoista kokoelmista kotiutui molemmille useampi yksilö, mutta jäi niitä vielä teillekin, jotka siinä kaupungissa asutte.

Kotiutin vuoden 2012 kevään Hollannin kokoelmasta sekä Dutch-Ya Just Love OPIn että nyt kynsille päässeen Vampsterdamin. Juu, kevätkokoelman lakkaa syksyllä kynsille, mutta Vampsterdam on niin syysvärinen, että sointuu tähän vuodenaikaan oikein mallikkaasti.  Sisätiloissa burgundinpunainen, mutta ulkona enemmän purppuraan kääntyvä shimmer, oikein sofistikoituneen tyylikäs. Pullossa näkyvä hopeanhohde tehnee tuon purppuran tähän ja vähentää siten punaisuutta lakassa. Kaksi kerrosta kynsillä, se riitti peittävään tulokseen. Siirtäessäni kuvia koneelle huomasin kynsissä jotain pölyä tai muuta sotkua, mutta niitä nyt ei saanut enää pois, koska koristelut olivat jo kynsillä.

 

 

Koristeeksi leimasin Konadin laatasta m16 nappeja Seppälän mattavioletilla. Hermojen menetys tuon Konadin oman stamperin tai sitten tuon mattalakan takia. Normisti olen nuo Konadin pienet kuvat saanut kyllä ongelmitta kynsille, mutta johan tuli taas vajaita kuvioita. Nuo napit ovat hauskat, just sopivat piristysruiskeet muuten viralliseen lookiin!

 

 

 

Kommentoikaahan rasvauksen ja öljyämisen lisäksi muita hyviä kynnenpelastajia!

Tai muuten blogin nimen mukaisesti menee kohta ihan viilaukseksi.