Menikö nappiin?

Kynsimenetysviikko menossa.
Ja ärsytys sen mukainen. Jokainen kynsihörhöilijä tietää miltä tuntuu, kun menetys on väistämätön. Se tapahtuu kuin salama kirkkaalta taivaalta, tarttuu kynteen ilman mitään ennakkovaroituksia ja saa sydämen jättämään lyönnin tai pari väliin. Silmät kiinni ja reilu annos manailua kuorrutteeksi. Tarvittaessa myös tiukka puristus kynnestä, jos on sattunut oikein kunnolla. Kylmä, koho ja kompressi :) Sitten varovainen luomen raotus, josko uskaltaisi katsoa vahingot. Savun hälvettyä arvioidaan vahingot.

Omat kynteni saivat osumaa silkasta kiireestä ja siitä ärsyttävästä huolimattomuudesta, että päätin lähteä vain aluslakatuilla kynsillä töihin. Virhe, jonka pääsin todistamaan jo kotiovella. Nuorimmaiselta jäivät hanskat sisälle ja kun käännyin hakemaan niitä ja tartuin ulko-oveen kuului RÄKS! Vasemman keskisormen kynsi oli kuin giljotiiniin ajettu. Siinä se roikkui silpoutuneena irti koko tipin matkalta jääden reunastaan rimpuilemaan viimeisillä hengenvedoillaan. Ei mitään pelastusmahdollisuuksia liimalla tai millään muullakaan. Yksi joukoista oli poissa. Eikä juuri parempaa kohtaloa kokenut oikean käden etusormikaan, se napsahti autoon iloisen terävästi päästä taittuen. Onneksi kummallakaan kerralla pienet tai suuremmatkaan herkät korvat eivät olleet äänenkantaman päässä, koska siinä sitä taas oltaisiin naama helakanpunaisena selitelty päiväkodin tädille mistä näitä sanoja onkaan opittu! Niin että kyllä harmitti. Juuh. Nämä syksyn viileät säät ja kuiva ilma ovat tekemässä aikamoisia temppuja kynsille, nyt on viimeistään aktivoiduttava rasvauksen ja öljyämisen kanssa.

Tämän tunteenpurkauksen johdosta tulette ainakin jonkin tovin näkemään ankarasti lyhyemmiksi viilattuja kynsiä ja kuvia etupäässä oikeasta kädestä. Kumpikaan näistä käsistä nyt ei oikein edustava ole, mutta ei jäädä tuleen makaamaan.

Tein perusteellista lakkatutkimusta Kuopion Matkuksen Emotionissa viime viikolla. Myyjäneiti kävi nimittäin pariinkin otteeseen tarkastamassa mitähän kaikkea mahdan tunkea Korsin laukkuuni, sen verran kauan tunnuin viihtyvän yhdessä ja samassa paikassa :) Vietin nimittäin ale-laarin äärellä varmasti yli 20 minuuttia! Tarkastin netistä swatcheja, soitin blogiystävälle puhelun diilausta varten ja lopulta löysimme molemmille sopivat lakat. OPIn vanhoista kokoelmista kotiutui molemmille useampi yksilö, mutta jäi niitä vielä teillekin, jotka siinä kaupungissa asutte.

Kotiutin vuoden 2012 kevään Hollannin kokoelmasta sekä Dutch-Ya Just Love OPIn että nyt kynsille päässeen Vampsterdamin. Juu, kevätkokoelman lakkaa syksyllä kynsille, mutta Vampsterdam on niin syysvärinen, että sointuu tähän vuodenaikaan oikein mallikkaasti.  Sisätiloissa burgundinpunainen, mutta ulkona enemmän purppuraan kääntyvä shimmer, oikein sofistikoituneen tyylikäs. Pullossa näkyvä hopeanhohde tehnee tuon purppuran tähän ja vähentää siten punaisuutta lakassa. Kaksi kerrosta kynsillä, se riitti peittävään tulokseen. Siirtäessäni kuvia koneelle huomasin kynsissä jotain pölyä tai muuta sotkua, mutta niitä nyt ei saanut enää pois, koska koristelut olivat jo kynsillä.

 

 

Koristeeksi leimasin Konadin laatasta m16 nappeja Seppälän mattavioletilla. Hermojen menetys tuon Konadin oman stamperin tai sitten tuon mattalakan takia. Normisti olen nuo Konadin pienet kuvat saanut kyllä ongelmitta kynsille, mutta johan tuli taas vajaita kuvioita. Nuo napit ovat hauskat, just sopivat piristysruiskeet muuten viralliseen lookiin!

 

 

 

Kommentoikaahan rasvauksen ja öljyämisen lisäksi muita hyviä kynnenpelastajia!

Tai muuten blogin nimen mukaisesti menee kohta ihan viilaukseksi.