Copycat with Elie Tahari

Mitä saadaan, kun yhdistetään seuraava nippu lakkapulloja?

Vihertävät joulukuun kynnet, joiden innoittajana on U P E A mekko.

Pohjalla on kaksi kerrosta Sally Hansenin Nail Rehabia* ja sen päälle on pyyhitty Sallyn Satin Glam sarjan Silk Onyx* -lakkaa, Wild & Mildin Wall Streetiä sekä GinaTricotin Sea Bugia puolikuivilla sudeilla.

Yksinkertaista, mutta kaunista. Ja todella hyvin mekkoon sointuvaa. Kynsikuvien taustana ja innoittajana oleva mekko on New Yorkin reissutuliaisia keväältä, mutta se on päässyt tummanpuhuvan sävynsä puolesta käyttörepertuaariin vasta syksyllä ja olen ihan rakastunut näihin Elie Taharin mekkoihin! Ostin niitä keväisellä reissullani puolenkymmentä kappaletta (joo-o.. lähti lapasesta, tiedän..), enkä luopuisi niistä yhdestäkään. Päinvastoin. Jos postikulut olisivat edes jotenkin kohtuulliset, tilaisin tai vaatisin näitä hysteerisesti polvillaan nyyhkien itselleni joulu- ja syntymäpäivälahjoiksi joka vuosi. (ja ehkä pari omatoimisesti hankittua siinä välissäkin.., muttei kerrota siitä muille). Jos joku teistä tietää, että näitä saisi New Yorkia lähempää tilattua, olisin vinkistä todella onnellinen.

Oliko lakkaus mekkoon nähden tai 

muuten vaan hitti vai huti ?

* Tuotteet on saatu testattavaksi maahantuojalta blogiyhteistyön kautta. 

Pysähdy hetkeksi. Ole läsnä.

Niitä harvoja kertoja, kun tämä postaus tulee ulos prikulleen samana päivänä kuin kynnet on tehty. Instassa huomasin Kynnet iskussaan Sinin postanneen vihreät kynnet masennuksen tietoisuuden lisäämiseksi. Ja kun tarkemmin katselin, löysin muitakin tänään tästä tärkeästä asiasta informoijia. Masennusta eli diagnosoitua depressiota luonnehtii koettu ja usein muillekin nähtävissä oleva apeuden, toivottomuuden ja alavireisyyden tila. Masennus usein häiritsee sosiaalista kanssakäymistä ja alentaa elämänlaatua. Sekä depressiota sairastavan että hänen läheistensä on erittäin tärkeä ymmärtää, että masennustilat eivät ole tahdonalaisia tiloja, joista voisi vain päättää päästä eroon "lakkaamalla surkuttelemasta ja lähtemällä lenkille" tai "ottamalla itseään niskasta kiinni". Mitä vakavampi masennus on kyseessä, sitä vähemmän tahdonvoimalla on potilaan voinnin kanssa tekemistä.

TherapiaFennica ja wikipedia kertovat asiallisesti millaisia oireita depressiossa on: 

Masennuksen oireet voivat olla monenlaisia ja tämän takia varsinkin nuorilla ja vanhuksilla sitä voi olla vaikea havaita. Oireet, jotka toisilla viittaavat lievä-asteiseen masennukseen, voivat toisilla olla normaalia käytöstä. Masennuksen voi kuitenkin tunnistaa muutamien yleisten oireiden perusteella. Masennuksen keskeinen oire on vakava ja pitkäkestoinen mielialan lasku. Tämän lisäksi esiintyy tarmon ja toimeliaisuuden puutetta. Masentuneen kyky nauttia asioista ja tuntea niihin mielenkiintoa on heikentynyt ja pienikin ponnistus johtaa uupumukseen. Kyky nauttia asioista ja tuntea niihin mielenkiintoa on heikentynyt. Masennukseen saattaa liittyä myös itsetuhoisuutta ja ajatuksia tai puhetta kuolemasta tai itsemurhasta. Lisäksi masentuneella voi olla perusteettomia tai kohtuuttomia itsesyytöksiä, ruokahalun muutoksia, unettomuutta tai liikaunisuutta sekä keskittymiskyvyn ja muistitoimintojen heikkenemistä. Masennuksessa saattaa esiintyä arvottomuuden tunnetta, ärtyneisyyttä, itkuisuutta tai vaikeuksia itkeä, vähentynyttä seksuaalista mielenkiintoa ja aktiivisuutta, painon muutoksia, päänsärkyä, vatsavaivoja ja epämääräisiä kipuja.

Kiinnitä siis huomiota läheisiisi ja ystäviisi, jos heidän käytöksensä muuttuu vetäytyneemmäksi ilman syytä. Et voi koskaan tietää, mitä hänen elämässään on tapahtunut.

  
Muutama sananen myös teemaan tehdyistä kynsistä. Pohjalla Maybellinen Bleached Neons -kokoelman Chic Chartreusea kaksi kerrosta. Liu'ussa Wild & Mildin Wall Street sekä GT:n Sea Bug. Päälle asettelin vielä vihreitä läpikuultavia strasseja. Kyllä näillä jaksaa taistella masennusta vastaan. Jaksa sinäkin.

Pidä huolta läheisistäsi. Ole läsnä.

Lapsi elementissään

Vuorossa kynsien kuviointia, jollaista ei voi keksiä kuin runsaalla mielikuvituksella varustettu lapsonen. Mutta tarkkaan hän tiesi, mitä haluaa ja värit sekä kuviot määritteli itse. Minä toimin vain ideoijan mielikuvituksen suorana jatkeena kynsille. Aiheena ovat siis Ninjagon neljä eri elementtiä tuli, sähkö, jää ja maa (juu, älkää kysykö miten sähkö ja jää ovat elementtejä, ne nyt vaan ovat). Peukaloon elementit ovat yhdistyneet pisteiksi vihreälle pohjalle, joka osaa hallita kaikkia elementtejä. Nimeltään tämä Ninjago-hahmo on kuulemma Lloyd Montgomery Garmadon. Nevöhööd :D

Aurora Borealis

Motivaatiomontun teksissäni sain kommenttiboksiin hyviä ehdotuksia uuden innon löytämiseksi, joista yksi tarttui heti haaviin; revontulet. Voi että nehän olisikin hienot tehdä, jos vain osaisi. Ja ei auttanut muu kuin ryhtyä kokeilemaan miten revontulet loimuaisivat kynsillä. Työstö on tehty huolella; pohjalla musta Liquid Leather, jonka päälle Lumenen Blue Staria öiseksi tähtitaivaaksi (kynnen kärjessä tämä näkyykin). Pitkällä ohuella siveltimellä käsi harjaantui taas pitkästä aikaa jonkin ajan kuluttua tunnistamaan liikkeen voimakkuuden ja suunnan. Kerrostamista ja häivyttämistä tarvittiin aika ahkerasti (lakat viimeisessä kuvassa), mutta koristelu oli kaikessa rauhallisuudessaan terapeuttista. Piirron aikana ei vain voi keskittyä mihinkään muuhun. Istuin, dippasin sivellintä ja piirsin. Lopulta revontulten loimu alkoi hahmottua ja olin hypellä innosta pitkin asuntoa! Mähän innostuin taas, jei! Valotus ei anna valitettavasti kuvissa kynsillä luonnossa näkyvää värin syvyyttä, ehkä aidoimmillaan värit ovat tummareunuksisessa kuvassa.

Revontulet kaipasivat minusta vielä pari yksinäistä mäntyä ja kelorunkoa huojumaan tummina illan hämärässä. 

revontulten jatkumo

 

Kiitos Pihla, sieltä se innostus taisi taas löytyä! 

Amarylliksen apu

Uskomatonta, mutta totta. Jos vain uskaltaa paljastaa itsensä ihan täysin, kahleet häviävät. Ainakin nyt koin tällaisen tunteen, kun olin juuri blogissa tuskaillut alkuvuoden olemattomien lakkausteni kanssa. Varoittamatta, täysin yllättäen minut valtasi selkeä visio katsoessani ison keittiönpöytämme päällä olevaa maljakkoa. It's now or never...

Amaryllis, ritarinkukkanakin tunnettu kaunokainen, joka on sulostuttanut joulujamme valkoisessa hunnussaan jo useamman vuoden ajan. The Must väri on meillä Valkoinen, siitä en vain taivu. Tuoksuhaitat minimissään verrattuna joihinkin toisiin joulukukkasiin ja kesto oikeasti hui-ke-a; tätä postausta kirjoitan lauantaina 18.1 ja kuvat ovat tältä päivältä! Ja toinen kukkavarsi menossa, ensimmäinen oli kukassaan jouluna.

Suurten kukkien puhdas valkea ja raikas vaaleanvihreä kummittelivat mielessä ja pohdin miten saisin ne kynsille. Päätin kaikessa yksinkertaisuudessaan heivata kukan sellaisenaan kynsille. Valkoiseksi valitsin Seppälän Nails Matt -sarjan Cotton Candyn, jolle kirjoitan tässä ja nyt erokirjeen:

Candy, yhteinen tiemme on lopussa. Tunnen sen nyt selvemmin kuin koskaan, et ole minulle se oikea. Löydät varmasti jonkun toisen, jonka kanssa voit jakaa yhteisen elämän riemut, joita minä en sinulle voi tarjota. Kun laitan sinut kirppislaatikkoon, päätökseni on sinetöity. Hyvästi.

Siis varsinaista kuraa. Miten minulla on ollut tämä lakka näin kauan? Enkö minä ole käyttänyt tätä lainkaan?? Ilmeisesti en, sillä tämän tikku tökötti testaamattomien purkissa - ja syystä. Lakka on häiritsevän ohutta. Kynsillä on neljä kerrosta, joka vasta riitti peittävyyteen. Olivat muuten ensimmäiset ja viimeiset kerrokset tällä lakalla, kiitti ja heippa. Kuivattelu kesti luonnollisesti kerrosten lisääntyessä pitkään ja päässä muhiva idea halusi jo pulpahtaa kynsille.

Vihreäksi amarylliksen keskustaksi tarvitsin hennonvihreää eli Wild n Mildin Wall Streetin. Valkoisella Artist -kynällä piirtelin "emejä" ja kullan (OPIn Oy-Another Polish Joke!) ja pronssin (Essencen Mister Rusty) sävyillä sujautin siitepölyä emien kärkiin. Essien Pure Pearlfection toi himmeää helmiäistä ja päätin vielä töpöttää vihreää uudelleen emien päälle, mutta ehkä sen olisi jo voinut jättää tekemättä. Ja emit nyt tulivat sieltä tännepäin, mutta tajusin sen vasta siitepölyä laittaessa, että metsään ehti mennä. No, annan tämänkin anteeksi itselleni :)

Kyllä tämä tästä, ihania ideoita sain myös Motivaatiomontun kommenttiboksiin, joista toteutan seuraavaksi yhden! Ihanaista viikonloppua uudet ja vanhat lukijani!

Copycat

Tämän lakkauksen taustalla lienee ollut korkeampia voimia. Telepatiaa ainakin, jollei muuta. Facebookin kynsipuolella on ollut pitkä aika sitten jo esillä hieno kuivamarmorointilakkaus, joka sai silloin jo mielenkiintoni, mutten saanut välittömästi inspiraatiota vastaavan tekemiseen. Joku tovi sitten ihanainen Kaisa julkaisi omat versionsa näistä kynsistä ja siitä innostuneena marssin päättäväisin askelin lakkalaatikolle ja aloin tutkimaan mahdollisia tarjokkaita. Tämä on tyyli, jota minäkin haluan kokeilla. Peittäviä pitäisi olla ja selkeästi toisistaan erottuvia lakkoja. Jotain tummasävyistä ehkä, mutta silti jotain blingiä joukkoon (harakka mikä harakka). Näillä mietteillä seisoin Alexini edessä.

Seppälän Nails Hologramin vihreä lakka ja Wild n Mildin mattamusta valikoituivat pariksi ja lisäglitteriä pursusi GT:n 3D Ice -lakasta. Sitten vaan pelottomasti hommiin, vaikken ollut moista tyyliä kertaakaan kokeillut ja päätin, että vaikka millaiset öklö-räpellykset saan aikaan niin julkaisen ne teille. Lisätään sitten vaikka Strömmssit-saldoa jos niikseen. Kuivamarmoroinnissa ei käytetä vettä, vaan kynnelle laitetaan reilu kerros märkää lakkaa, johon kuviot tehdään jollakin ohuella tikulla esim. dotting toolilla. Levitin reilun kerroksen vihreää hololakkaa ja runsaan raidan mustaa rinnalle. Tämän jälkeen sipaisin värien rajalle kerroksen GT:n glitteriä ja dottarilla aloin varovaisesti muodostelemaan erinäköisiä kuvioita kynsille. Sen verran ymmärsin ensikertalaisena, että mitään ylettömyyksiin tähtääviä tuotoksia ei ehkä kannattane heti haikailla. Koska kyseessä eivät olleet mitenkään säännölliset kynnet, oma hyväksymiskyky ei piiputtanut punaisella vaikka dottarin kanssa sainkin harjoitella kieputtelua.
Oppimista tapahtui myös työskentelyn edetessä: vihreä holo EI ollut riittävän peittävää yhdellä kerroksella. Helppo huomata heti yhden kynnen jälkeen. Kerrostusta kaksi kerrosta loppuihin kynsiin pohjalle tällä hololla ja sitten vasta kuivamamoroinnin pariin tuotti jo paljon peittävämmän ja miellyttävämmän tuloksen. Samoin mustan lakan määrän kanssa tuli vähän ylilyöntejä eräissä kynsissä, mutta tekemällähän sitä oppii.

 

Miksi siis lakkauksessa on ollut korkeampia voimia tai telepatiaa taustalla? No, verratkaapa tästä, lakkaukset ovat olleet kynsillämme samana päivänä. Kiitos Kaisa henkisestä tuesta (tiedostamattasi) lakkausten teon aikana.

Velvet

Kynsissä on hankala mitta, ne lohkeilevat ja kuivavat. Lisäksi kynsinauhat ja kädet ovat kuin kraatereita janoten rasvaa tai öljyä. Syksy on selvästi saapunut kaupunkiin ja sen myötä käsien aktiivirasvausrutiini on otettava käyttöön. Itselläni ei ole kuiva iho, joten en tarvitse jokailtaista rasvausta kroppaani. Tästä syystä kädet ja jalat saavat ainoina erikoismuistamisen silloin kun silmät jaksavat vielä pysyä auki sängynlaidalla. Sen olen varsin kiitettävästi muistanut tehdä jo nyt ja pujahdan sukat ja puuvillahanskat kädessä tyytyväisenä nukkumaan. Kaikki tämä kuulostaa seuraavien kuvien myötä varsinaiselta kaunistelulta, mutta uskokaa tai älkää raaka asetoni on taas ollut tekemässä tuttavuutta kynsinauhojeni kanssa. Siinä syy. Kyllä nämä muuten... niinpä niin. 

Note to myself: muista ottaa kynsinauhaöljy viereen ennen valokuvausta ja KÄYTÄ SITÄ.

Ranskiksia en olekaan tehnyt pitkään aikaan, joten tässäpä syksyiset sellaiset. Ranskislakkana OPIn Coney Island Cotton Candy, sitä on kynsillä kolme ohutta kerrosta. Lakka levittyi hyvin, mutta ilmeisesti en malttanut odotella välikuivumista tarpeeksi, sillä sain aikaiseksi varsin kammottavia kuplia. Ne onneksi sulivat pois Seche Viten ansiosta. Kärkeen levitin syksyisen upeaa lakkaa Velvet, merkkinä Wild & Mild. Olin jo hätäpäissäni myymässä tätä lakkaa pois, koska se ei pitänyt mitään ääntä pullossaan, vaan nökötti surullisena laatikossa vailla käyttöä. Tikutusoperaationi aikana Velvet onneksi pääsi hyppysiini ja kuinka nätisti se tikulle levittäytyikään! Sileä, kermaisen notkea, tumma viinipunainen kerros, joka hohti kaunista tummaa fuksian shimmeriä. Kynsillä kolme kerrosta. Rajaan mustavalkoiset tarrat, jotka todella kyllä erottuvat negatiivisesti verrattuna decaleihin. Yök sanoo näin jälkikäteen pilkunviilaajan silmä. Kauniiden kuvavaihtoehtojen vuoksi nämä tilasin, toivottavasti näitä saisi ujuteltua aina välillä koristeluiksi. Taitavat vähemmän häiritä vaaleammissa lakoissa, kuvista päätellen.

Tarrarajaa häivyttämään sipaisin seitinohuen kerroksen China Glazen Fairy Dustia, joka kyllä tekikin tehtävänsä.

Joko teidän kynsillänne näkyy syksyn viilenevät lämpötilat? Seuraavaksi kynsille pääseekin joku aivan uusi koristelutyyli, jota kokeilin ensimmäistä kertaa...

Mister Rusty

Tämä postaus tulee poikkeuksellisesti työreissulta Seurahuoneen 5. kerroksesta.
Syksyiset säät alkavat tehdä tuloaan ja lakka-arsenaalista halusin kaivella jotain lämmintä syyslakkaa. Essencen kuparin ja oranssinhohtoinen Mister Rusty pääsi käyttämättömistä testiin. Hyvinkäyttäytyvä, helpostilevittyvä lakka, jossa on riittävästi pigmenttiä peittämään. Kynsillä kaksi kerrosta. Koristukseksi Kaisan upeista kynsistä innostuneena vetäisin mattamustaa Wild n Mild'ilta, nimeltään City Of Darks. V-manit on tehty vapaalla kädellä klo 23:n jälkeen eilen illalla ennen työmatkalle lähtöä ja pakkaamiset sun muut oli vielä tekemättä... Onneksi kuivuivat suht nopeasti, että pääsin edes nukkumaan ennen heräämistä. Mutta illan hämärässä ja puolihorroksessa tehdyt kynnet sekä kuvatut tuotokset eivät ehkä ole parasta antiani, mutta saivat nyt välttää, kun en uusiakaan jaksanut enää tehdä ja nakuilla kynsillä en suostunut lähtemään reissuun. Pahoittelut siis epätarkoista V-reunoista.

Ja myönnettäköön, että tulin reissulta ostaneeksi (tähän mennessä) yhden OPIn syksyn uutuuden, joka pääsee varmasti pian kynsille.. palaamisiin siis!