24.1.2014

Help Wanted!

Hankalia asioita olisi vaan niin helppoa väistellä, mutta tänään hyppäsin epämukavuusalueelle. Kirjaimellisesti. Vesimarmorointi on koristelutyyli, jonka sielunelämään en vain millään meinaa päästä. Pitäisi olla feng shuit kohdillaan ja kuun sirppi oikeassa asennossa. Vesi sopivan lämmintä, mutta ei liian. Lakat sopivan ohuita, mutta riittävän pigmenttisiä. Just riittävän monta liikkuvaa osaa, että saan varmuudella tämän menemään päin sitä itseään. Youtubessa on roikuttu ja kanssabloggaajien vinkkejä luettu, mutta kun ei. Julistan täten Watermarbling For Dummies -selitysoppaan kommenttiboksissa avatuksi! Jos osaisit kertoa missä menee vikaan niin kyllähän tätä lajia mieluusti useamminkin tekisi kuin kerran vuodessa hermo sinkeällä. 

Suoritukseni menee jotakuinkin näin: 
Vettä olen kokeillut kahdenlaista; suoraan hanasta kädenlämpöistä tai seisotettua vettä lämmittänyt sopivaksi. En ole havainnut eroa. 
Kertiskuppiin vettä, käden ulottuville hammastikku, talouspaperia, lakat, teippi tai huulirasva (hauska!) sormien suojaksi ja sydän pamppaillen hommiin. Hikikarpalot otsalla tipautan ensimmäisen pisaran, joka leviää tai ei leviä. Missä vika, jos pisara ei leviä? Seuraavat pisarat tipautan edellisen pisaran keskelle vasta kun pisara on vähän levinnyt. Hmm.. odottelenkohan tässä liian kauan?? Sitten kun renkaita on runsaasti sisäkkäin, otan hammastikun ja alan muotoilemaan kuvioita. Tässä vaiheessa ongelmat ovat pahimmillaan! Lakka tarttuu liisterinä hammastikkuun?!?!? Jaahas, eipä tarvinnut laittaa kynttäkään kuppiin, kun saan naarata riekaleita kuin parahin CSI omaa kohdettaan ylös mahdollisimman tarkasti ja aloittaa saman rumban uudelleen. Välillä yritän ottaa lakkarenkaiden ulommaisesta kierroksesta hammastikulla hellästi kiinni ja vetää keskellepäin kuvioita, toisinaan keskemmältä renkaalta, mutten ole keksinyt mitään eroa mikä tekisi kuvioimisesta helpompaa. Vai onko vika lakoissa? Nyt marmoroinnissa olivat Essien Blanc, Pure Pearlfection (vain pikkurillissä) ja GT:n väritön aluslakka. ChG:n Liquid Leather oli valmiina pohjalakkana ja siksi halusin värittömän lakan yhdeksi kerrokseksi, että musta näkyy pohjalta. Blanc levisi oikein hienosti, PP:stä ja GT:n lakasta en ole niinkään varma. 

Hyvänä kokemuksena koin jostain bongaamani huulirasvan tai vaseliinin. Rasva estää lakkaa tarttumasta ihoon ja kynsinauhoihin. Mutta piileekö tässä ongelma: aiheuttaako rasvaisuus veteen kerrostumaa, joka saa koko homman menemään päin seiniä? Tästä en ole itse enää lainkaan varma.

Entä missä asennossa kynsi tulisi upottaa veteen? Viistossa, kynnenpinta vedenpintaa vasten vai jotenkin muuten? Sitten ylijääneen lakan kalastelu hammastikulla, pumpulipuikolla tmv. ja vasta tämän jälkeen sormi pois kertiskupista.
Anteeksi kaikki te, jotka osaatte jo tämän, mutta Marbling Moron yrittää avata vaiheita itselleen, että joku keksisi missä menen ihan kuutamolle.



Nimettömässä ja peukalossa ihanastikäyttäytyvä IsaDoran Black Crush, jolla on kyllä ilo lakata. Tarkka suomisivellin, todella hyvä koostumus ja riittävästi tekstuuria - Kynnenviilaajan lempikamaa.

Testisormia tein valehtelematta kymmenkunta vain tähän yhteen käteen, mutta kolme siedettävää sain aikaiseksi. KOLME!!! Huoh. Auttakkee naista hädässä.



Letkeää viikonloppua teille kaikille!

6 kommenttia:

  1. Mä palaan lukemaan jos sun kommenttiboksi täyttyy hyvistä vinkeistä, mutta toisaalta voin vinkata sulle painineeni vastaavasti vesimarmorointiongelmien kanssa ja saaneeni tammikuun alun postauksessa paljon hyviä kommentteja ja niksejä marmorointiin liittyen - käy lukemassa jos kiinnostaa! Ja jos vesimarmorointi jaksaa yhä kiinnostaa niin tartu toki vaikka samalla masokistisesti lanseeraamaani 'Vesimarmorointihaasteeseen' jossa lajia pitää kokeilla tänä vuonna vähintään kerran kuussa... joulukuussa sitten alkaa jo ehkä sujua?! :D


    Tuo pikkurillin marmorointihan on hyvännäköinen, kyllä noilla kynsillä kehtaa näyttäytyä!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos haasteesta E-S :D, olisihan tuo haaste kyllä aika oiva, joulukuussa saattaisi tosiaan jo sujua vähän paremmin! Käyn vielä kerran lukemassa myös noita sinun saamia vinkkejä.

      Poista
  2. Keitetty ja huoneenlämpöiseksi jäähtynyt vesi? Ite onnistunut sillä pari kertaa.. :D Miten iso kertiskuppi? kannattaa olla aika pienessä, pinta-alaltaan siis niin lakkaakin menee ehkä vähemmän. Ja vedä se lakkarinkulan ulkoreuna ensin sinne kupin reunaan kiinni? Itse olen maalarinteipin todennut parhaaksi suojaksi, vettyy siinä veteen dipatessa että lähtee suht helpolla pois sormesta. Ja ainakin itse kun olen kokeillut niin mulla blanc on ollut ihan liian paksua tuohon, sillä en ole kertaakaan itse onnistunut. Toisaalta jos joku taitavampi joka on onnistunut marmoroinnissa useammin kuin kolmesti on eri mieltä näistä niin vedän sanani takaisin.. :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tuhannesti kiitoksia kommenteista Rose86! Mikähän juju keitetyssä vedessä voisi olla? Kertiskuppi on ihan normaalia Prismakamaa eli sellainen parin desin kuppi. Tuo lakkarinkulan kiinnittäminen reunaan on ihan uusi juttu, sitä täytyy kokeilla, kuten kaikkia muitakin ideoita.

      Poista
  3. Miun on kyllä pakko kokeilla marmorointia pitkästä aikaa, jos osaan sit antaa vinkkejä (ihan kuin oisin joku pro näillä parilla marmorointikerralla :D). Veikkaisin osasyyn olleen lakoissa, etenkin tossa Pearlissa..Jos ne lakkarenkaat tarttuu siihen tikkuun, niin siihen on jostain syystä tullut pintajännite (arvaa muistanko mistä se voi johtua..kylmästä vedestä..?).
    Piru, nyt oikeesti tekee mieli marmoroida, mut en haluis vielä poistaa näitä lakkoja. :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Seuraavassa marmoroinnissa pistä vaihe vaiheelta mieleen mitä pitäisi tehdä ja tule kertomaan :)
      Tuo lakkojen epäsopivuus taitaa tosiaan olla vikana.

      Nyt nauti hetki ihanista kynsistä ja tartu marmorointiin seuraavaksi !

      Poista

Sana on vapaa, kiitos kommenteistasi!